Tupailloissa kuultua: susien suojelu ja pikavippien lainsäädäntö kaipaavat muutosta

EIJA-RIITTA

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Tupailloissa olemme saaneet aikaan hyvää keskustelua ajankohtaisista aiheista. Viime aikoina keskusteluissa esille ovat nousseet erityisesti pikavippikierteet, susien suojelu sekä metsien hoito. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen ajatuksiani noihin teemoihin liittyen.


Pikavipit eivät kuulu turvalliseen arkeen

Nuorten velkaantuminen huolestuttaa minua. Moni sortuu pikavippifirmojen tarjouksiin, eikä säästä etukäteen hankintaa varten. Kaikki eivät kanna huolta siitä, miten pystyvät maksamaan velan takaisin. Pikavipistä, vakuudettomasta lainasta, tulee helposti kierre. Velkakierteeseen joutunut voi menettää luottokelpoisuutensa, minkä jälkeen asunnon saaminen ja monet muut asiat elämässä ovat vaikeita.

Pikavipin korko saattaa olla jopa 50 % tai ylikin. Todellista vuosikorkoa ja velan koko kustannusta on vaikea laskea. Laissa olevaa korkokattoa kierretään erilaisilla palvelumaksuilla. Lakiin tarvitaan edelleen tarkennuksia. Lisäksi pitää puuttua pikavippien markkinointiin ja edellyttää todellisten kustannusten läpinäkyvää kertomista.

Rahasta ei kaikissa kodeissa puhuta luontevasti. Vastuullista rahankäyttöä ei välttämättä opeteta koulussakaan. Tällä viikolla on käynnissä nuorille suunnattu #puhurahasta -kampanja. Taloudesta puhuminen auttaa ymmärtämään rahan arvoa. Taloustaitojen opetusta kouluissa pitää vahvistaa. Samoin nuorten auttamista velkakierteestä esim. sosiaalisilla lainoilla.


Sudet eivät kuulu pihapiireihin

Minulle on näytetty viime viikkoina monia riistakamerakuvia susilaumoista. Sudet ja muut suurpedot eivät kuulu pihapiireihin. Ne eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille eivätkä koti- ja tuotantoeläimille. Kannanhoidollista metsästystä pitää lisätä. Kotien ja eläinsuojien lähelle tulevat vaaraa aiheuttavat häirikköpedot on voitava ampua ilman pelkoa seuraamuksista. Hybridisudet on poistettava maamme luonnosta haitallisena vieraslajina.

Nykyisin suurpetojen metsästystä sääntelee EU:n luontodirektiivi. Päätökset suurpetokannasta pitäisi tehdä kansallisesti. Keskusta edistää tätä muutosta. Sitä pitää kiirehtiä.


Hyvinvointia metsästä

Metsä on hyvinvoinnin lähde. Retkeilyn, sienestämisen ja marjastamisen lisäksi eräharrastukset ovat tärkeitä. Tulevaisuudessakin pitää voida harrastaa metsästystä ja kalastusta. Niiden piiriin voidaan kannustaa nuoria realistisella luontokasvatuksella yhteistyössä metsästysseurojen kanssa.