Kertunpäivän mietteitä Suomen elinvoimaisuuden säilyttämisestä

EIJA-RIITTA

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaisten ehdotuksesta on vuodesta 2010 alkaen vietetty eri puolilla Suomea Kertunpäivää koulutuksen ja yrittäjyyden teemalla opetusneuvos Kerttu Saalastin työn kunnioittamiseksi.

Saalasti toimi kansanedustajana vuosina 1948-1962 ja vielä vuonna 1966 alkaneen vaalikauden, yhteensä siis 20 vuotta. Hän toimi myös opetusministerinä kahteen otteeseen 1950-luvulla (1954-56 ja 1957). Yksi merkittävimmistä asioista, joista Kerttu Saalasti muistetaan, on Oulun yliopiston perustaminen. Tänä syksynä tulee 60 vuotta siitä, kun yliopistomme ensimmäiset opiskelijat aloittivat opiskelunsa.

Toimiessaan yliopiston saamiseksi Pohjois-Suomeen Kerttu Saalasti ei varmasti voinut kuvitella, että Oulun yliopistolla olisi kansainvälinen tutkimusinstituutti hänen kotipaikkakunnallaan Nivalassa. Viitisen vuotta Saalastin kuoleman jälkeen toimintansa aloittanut yksikkö on kohta parinkymmenen vuoden ajan toiminut alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi Saalastin toiminnan hengessä.

Saalasti kirjoitti Oulun yliopiston ensimmäisen syyslukukauden aikana Iisalmen Sanomissa:

Tieteellisen tutkimuksen apua tarvitaan kipeästi monien Pohjois-Suomen suurten kysymysten selvittämiseksi ja ratkaisujen etsimiseksi … odottavat katseet kiinnittyvät Oulun yliopistoon ei vain pohjalaisessa, vaan valtakunnallisessa ja koko ihmiskuntaa palvelevassa mielessä.
(Iisalmen Sanomissa 6.10.1959)

Saalastille Pohjois-Suomen kehittäminen oli erittäin keskeistä. Hän korosti valtakunnallisen ajattelun tärkeyttä ja alueellisten näkökulmien huomioon ottamista.

Valtakunnallisen ajattelun puuttuminen on tekijä, joka jarruttaa suurisuuntaisten ratkaisujen toteuttamista meillä ja sellaisen puuttuminen on luvattoman yleistä puhumattakaan siitä vastustusten muurista, joka muodostuu kuviteltujen eturistiriitojen vuoksi. Valtakunnallisia mittakaavoja on kuitenkin käytettävä tehtäessä kauaskantoisia ratkaisuja, mutta niiden on pohjauduttava tutkimuksiin ollakseen riittävän kestävällä pohjalla.
(Iisalmen Sanomissa 6.10.1959)


Tarvitaan Suomen arvoisia tekoja

Kansanedustajaksi tultuaan Saalastin mielenkiinnon kohteena oli alueellisen tasa-arvoisuuden parantaminen. Saalastin mielestä suunnittelun perustana ei saisi olla keskivertolukuja, vaan lähtökohdaksi tuli ottaa alueelliset luvut.

Pohjois-Suomen näkökulmasta sama tavoite on edelleen keskeinen. Keskustan eduskuntavaaliohjelmassa tavoitteena on Suomen arvoiset teot. Vaaliohjelman neljä kokonaisuutta, neliapilan lehdet, ovat osaava kasvu, huolenpito, realistinen vihreys ja vastuunkanto. Pohjana vaaliohjelmalle on luottamus.

Luottamus on Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen vahva perusta. Toivo, tulevaisuuden usko ja yhteistyö ovat luottamuksen yhteiskunnassa vahvempia kuin pelko, epäluulo ja vastakkainasettelu. Naiset ja miehet rakentavat tasa-arvoisina ja rinnakkain tätä maata. Luottamuksen rakentaminen vaatii jatkuvaa työtä. Tarvitaan Suomen arvoisia tekoja.

Yhtenä tekona on koko Suomen menestymisen edistäminen. Parasta aluepolitiikkaa on työllisyyden lisääminen koko maassa. Sipilän hallituksen erittäin merkittävä saavutus on työpaikkojen lisääntyminen jokaisessa maakunnassa. Tätä työtä on jatkettava.

Suomi on suuri maa ja sen alueet ovat erilaisia. Erilaistuminen varmasti jatkuu, mutta se ei saa johtaa eriarvoistumiseen. Meidän on pidettävä huolta koko Suomen elinvoimaisuudesta. Seuraavaan hallitusohjelmaan me tarvitsemme uuden valtakunnallisen aluekehityspoliittisen ohjelman, joka tukee aidosti Pohjois-Suomen elinvoimaisuutta, opiskelua, asumista, työntekoa ja yrittäjyyttä täällä. Voisimme ottaa mallia Norjasta. Siellä on tehty poliittinen päätös pitää koko maa asuttuna. Norja tukee mm. verotuksellisin keinoin ammattilaisten ja yritysten sijoittumista maan pohjoisosiin. Jos ja kun löytyy yhteistä tahtoa, löytyy keinot aluekehityspolitiikan uuteen merkittävyyteen.


Eduskuntavaalit ovat meille näytön paikka

Eduskuntavaalit häämöttävät vajaan kuukauden päässä. Yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Aktiivisella työllä voimme varmistaa, että Keskusta on seuraavassa hallituksessa varmistamassa ihmisyyden näkökulmasta tehtävän politiikan jatkumisen. Santeri Alkion opetus on edelleen voimassa: Ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi.

Keskusta toimii ihmisten keskellä, ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi. Koko Suomessa, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Meillä on 18 erinomaista ehdokasta. On suuri kunnia olla yhtenä tuossa joukossa. Vahvasti sitoutuneena Suomen arvoisiin tekoihin.

Muistetaan kevään vaaleissa Kerttu Saalastin sanat: Mikään asia maailmassa ei mene eteenpäin ilman voimakasta tunnetta ja tahtoa.